 |
|
|
 |
|
Muistolehto on omistettu niille alpakoille,
jotka eivät enää aamusin tule laitumella luoksemme
kun niitä kutsumme.
|
|
 |
| Sokrates |
|
Nyt olen vapaa ja mukana tuulen
saan kulkea rajoilla ajattomuuden.
Olen kimallus tähden, olen pilven lento.
Olen kasteisen aamun pisara hento. |
|
|
En ole poissa, vaan luoksenne saavun
mukana jokaisen nousevan aamun.
Ja jokaisen tummuvan illan myötä,
toivotan teille hyvää yötä.
|
|
 |
| Bella |
|
En ole ikiunessa, en ole poissa,
olen tuhat tuulta puistikoissa,
olen valon välke aallokoissa.
Olen timantti hankien loistossa. |
|
|
En ole jättänyt teitä, en ole vaiti,
olen lintujen laulu taivaalla,
olen kuiskaus viljapellolla,
olen henkäys rakkaani poskella.
|
|
 |
| Rosalinda |
|
On elämä meri ja suuret sen aavat,
toisistaan tukea ystävät saavat... |
|
|
En ole ikiunessa, en ole poissa,
kuljen mukanasi karikoissa.
-Eino Leino-
|
|
 |
| Metsänkylän Cleopatra |
|
Jos niin käy, että minusta tulee hauras ja heikko
ja kivut häiritsevät untani,
niin sinun on tehtävä, mitä on tehtävä,
sillä viimeistä matkaa ei kukaan ole estävä. |
|
|
Sinä tulet surulliseksi - minä ymmärrän.
Älä anna surusi estää sinua.
Sillä tänä päivänä, enemmän kuin koskaan ennen,
rakkautesi ja ystävyytesi punnitaan.
|
|
 |
| Metsänkylän Pablo |
|
Meillä on ollut niin monta hyvää vuotta.
Tulevaa ei kannata surra.
Et haluaisi minun kärsivän.
Kun aika koittaa, anna minun mennä. |
|
|
Vie minut sinne, missä he auttavat minua,
mutta pysy luonani loppuun.
Ja pidä minua lujasti ja puhu minulle,
kunnes silmäni ovat sulkeutuneet.
|
|
|
Tiedän, että aikanaan sinäkin huomaat, se on ystävyyttä, jota minulle osoitat.
Vaikka häntäni on viimeisen kerran heilahtanut, niin kivulta ja kärsimykseltä olen säästynyt.
Älä sure sitä, että sen täytyy olla sinä,
jonka täytyy tehdä päätös.
Olemme olleet niin läheisiä - me kaksi näinä vuosina, älä anna turhaan sydämesi itkeä.
-kirjoittaja tuntematon-
|
|
 |
| Ramona |
|
Kauniina nauhana vuosien päivät,
helminä jokainen muistoiksi jäivät.
Elämän päivien ketju on kallis,
helmist` en yhdenkään kadota sallis. |
|
|
Koskaan ei tiedä,
onko aikaa paljon vai vähän.
Yht'äkkiä huomaa,
se päättyikin tähän.
Muistot kauniit voimaa antaa,
surun raskaan hiljaa kantaa.
|
|
 |
| Rosario |
|
Ei jaksanut sydän kultainen,
vaan lähdit luokse pilvien valkeiden.
Kyyneleet eivät tuo sinua takaisin,
vaikka hetkellisesti sitä toivoinkin. |
|
 |
| Metsänkylän Lorenzo |
|
Katseesi kopin pienessä ikkunassa,
on vieläkin muistoissani olemassa.
Talletan tuon kuvan syvälle sydämeen,
kun pyyhin silmäkulmastani kyyneleen. |
|
|
Nuku siis rauhassa syvää unta,
ympärilläsi sateenkaaren valtakunta.
-Hannele Vänskä-
|
|
|
|
|
